Open Innovations and Living Labs: Promises or Challenges to Regional Renewal

The paper brings to the foreground modes and strategies of organising purposeful action that may be conductive to local and regional actors’ successful coping in the more and more competitive environment. The paper is pragmatist by its approach in a sense that it emphasises preconditions and possibilities for making ideas work. However, to do this is a difficult task. In the maze of multifaceted information flows and revolutionary technologies for reaching them enterprises and public actors need to find and construct better structured information that really helps them to operate. The paper introduces two sets of case activities that build on open innovation and living lab approaches in their attempts to make the boundaries between organisations and their environment more permeable. Its findings support the structuralist idea that spatial attributes matter more than as a mere venue, platform, or even container of social action. The venues studied in the paper are unique: one of the oldest still remaining factory buildings in the innermost core of the city of Tampere and a re-used loghouse in a peri-urban landscape outside the city. They both serve now as true exploratory spaces with no functional or institutional lock-ins stemming from them to bond their present-day users

Ethnic and social determinants of East-West migratory trends in the Baltic Sea Area transition economies

The article concentrates on social and ethnic background factors in the Baltic Sea area transition economies with special reference to Estonian-Russian relations in Estonia. The general framework of the study deals with the transition to a market economy and the effects this transition has on east-west migration. The data for the study was collected in 1996 from four major city regions in four transition countries, this article being based on findings from Tallinn and St. Petersburg. A specific aspect discussed here is the connection between ethnically-based relative deprivation and willingness to emigrate. Indeed, the Tallinn Russians with the most notable tendency towards deprivation do indicate the highest propensity to emigrate. However, as remarked in the final section, the connections between the willingness to emigrate and factors underlying it are far more complex

Rethinking Urban Sprawl : Moving towards Sustainable Cities

publishedVersionNon peer reviewe

The Social Aspects of Enlargement

The report is likely to have a central role in shaping policy discussions on cohesion and regional development related issues for the foreseeable future, not least because it provides a blueprint for European cohesion policy after EU-enlargement in May 2004 and for the next Structural Funds programming period beyond 2006. It is also highly relevant to academic research in this area, e.g. through the work undertaken within the ESPON research framework To highlight this important event we will have a number of experts on regional policy and cohesion commenting on the report, its findings and its academic relevance

Social Aspects of Enlargement

The report is likely to have a central role in shaping policy discussions on cohesion and regional development related issues for the foreseeable future, not least because it provides a blueprint for European cohesion policy after EU-enlargement in May 2004 and for the next Structural Funds programming period beyond 2006. It is also highly relevant to academic research in this area, e.g. through the work undertaken within the ESPON research framework. To highlight this important event we will have a number of experts on regional policy and cohesion commenting on the report, its findings and its academic relevance

Ajankohtaista alueellisessa kehittämisessä vol II

Katsauksessa selvitetään valittuja ajankohtaisia teemoja alueellista kehittämistä eri näkökulmista tarkastelevassa kirjallisuudessa. Siinä otetaan kantaa myös joukkoon kehittämishaasteiden jäsentymistä koskevia keskusteluja. Tarkasteltavaksi valikoituneet aiheet keskittyvät pääasiassa käytännöllisiin kysymyksiin, jollaisia maakunnallinen liitto kohtaa aluekehittämistyössä ja maakunnallisessa suunnittelussa. Tällaisesta tulevaan kehitykseen varautuvasta suunnitteluorientaatiosta johtuen katsauksen huomio kohdistuu erilaisiin kohdattaviksi tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Materiaalin hankinnassa on keskitytty ensiksikin tuoreisiin julkaisuihin (2003-2009) ja toiseksi pohjoismaisiin esimerkkeihin, joiden konteksti tavalla tai toisella muistuttaa kehittämisasetelmaa Pirkanmaalla. Tällaisin valintakriteerein esimerkkeihin on pyritty saamaan lisää käytännönläheisyyttä. Julkaisujen lisäksi on käyty läpi eräiden keskeisten suomalaisten aluekehityksen parissa työskentelevien toimijoiden julkaisu- ja projektihakemistoja viime vuosilta. Raportin teema-alueet on jäsennetty yhteistyössä Pirkanmaan liiton suunnittelu- ja kehittämistehtävistä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Tehdyt sisältöratkaisut ovat kuitenkin olleet raportin vastuullisten kirjoittajien käsissä. Raportti on jatkoa muutama vuosi sitten tässä sarjassa julkaistulle Ajankohtaista alueellisessa kehittämisessä -katsaukselle. Edellisen raportin yleiskatsauksellisuudesta tämän tekstin erottaa fokusoituminen selvästi rajatumpaan joukkoon aihepiirejä

Ajankohtaista alueellisessa kehittämisessä. Katsaus alueellisesta kehittämisestä käytävään keskusteluun

Viime vuodet ovat olleet alueellisen kehittämisen ja aluepolitiikan ammattilaisille poikkeuksellisen haastava uudenlaisiin haasteisiin sopeutumisen ja uuden opettelun ja ajanjakso. Sen lisäksi, että kotimaisen aluepolitiikkaa ja julkista sektoria koskevan säännöspohjan ja sen soveltamisen saralla on tapahtunut merkittäviä periaatteellisia muutoksia, on Suomi liitetty osaksi EU-eurooppalaista kehittämispolitiikan periaatteistoa. Esimerkiksi työttömyyden ja muiden työmarkkinoiden toimintaa koskevien rakenteellisten ongelmien hoitamisessa olemme nyt osa järjestelmää, jonka perusta luotiin alkujaan keskisen Euroopan raskaan teollisuuden rakennemuutoksen loiventamiseksi. Kestävän kehityksen vaatimus suunnittelussa ja kehittämisessä on noussut hyvää tarkoittavien julistusten tasolta sekä ympäristökysymysten akuuttiuden että uusien suunnittelukäsitteiden myötä kohti käytännön sovellutuksia. Myös tässä yhteydessä Suomen jäsenyys osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta on ilmeinen toimintaperiaatteiden ja -tapojen uusiutumista kiihdyttänyt tekijä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarjota käytännön aluekehittäjille katsaus joukkoon keskeisiä kehittämisteemoja ja niitä koskevaan keskusteluun, saatavilla oleviin lähteisiin ja raportteihin sekä, kuten tutkijoiden töiden kohdalla aina on kyse, tekijöiden tapoihin painottaa keskustelun joitakin piirteitä. Katsaukseen on koottu sekä kotimaista että kansainvälistä materiaalia, pääosin 1990-luvun lopulta ja uuden vuosituhannen ensimmäisiltä vuosilta